perjantai 26. joulukuuta 2014

There's hope, there's a silver lining

Ihana ihana kappale ja musiikkivideo, joka sai aikaan mulle matka- ja kesäkuumetta. Ja nuo sanat:




I don't want to wait anymore I'm tired of looking for answers
Take me some place where there's music and there's laughter

I don't know if I'm scared of dying but I'm scared of living too fast, too slow
Regret, remorse, hold on, oh no I've got to go

There’s no starting over, no new beginnings, time races on
And you've just gotta keep on keeping on
Gotta keep on going, looking straight out on the road
Can't worry 'bout what's behind you or what's coming for you further up the road
I try not to hold on to what is gone, I try to do right what is wrong
I try to keep on keeping on
Yeah I just keep on keeping on


I hear a voice calling
Calling out for me
These shackles I've made in an attempt to be free
Be it for reason, be it for love
I won't take the easy road

I've woken up in a hotel room, my worries as big as the moon
Having no idea who or what or where I am
Something good comes with the bad
A song's never just sad
There's hope, there's a silver liningShow me my silver lining
Show me my silver lining

I hear a voice calling
Calling out for me
These shackles I've made in an attempt to be free
Be it for reason, be it for love
I won't take the easy road

I won't take the easy road
The easy road, the easy road


Ps. Boldasin parhaat kohdat, jotka voisivat olla mun kirjoittamia jos kröhöm...sanoittaisin kappaleita  :) Hopea reinusta odotellessa....

Ihanaa Tapania. Minä alan tästä tehdä piparkakkupavlovaa....wish me luck!

torstai 25. joulukuuta 2014

Jouluaaton otteita










-         en tiedä voiko joulurauhasta puhua kun pistetään yhteen 2 lahjoja odottavia  alati juoksevia nassikoita, suhteellisen väsyneitä aikuisia ja eri-ikäisiä suvun jäseniä mutta kyllä jonkinlainen jouluaura laskeutui olkapäillemme
-         joulupöydän antimet olivat kas taas kerran niin taivaallisia, että ei ollut muuta mahdollisuutta kuin syödä aivan tolkuttomasti. Keskityimme tänä vuonna kalaherkkuihin ja hyvä niin. Tänäkin jouluna suosikkini oli mäti ja kylmäsavu – ja lämminsavulohi – niitä voisin syödä lautaskaupalla (ja niin teinkin). Eräät söivät pöydä antimista vain yhtä lajia, niin kuin siskon tytär joka tunsi suuhunsa pelkkiä kananmunia. Mussukka!  
-         ilmapiiri oli sähköisen latautunut ja jännittynyt kun aloimme odottaa pukkia tulevaksi. Kaikilla meillä oli liiankin hyvin mielessä joulupukki n 4 vuoden takaa, megalomaaninen joulupukkipettymys ja järkyttävä traumaattinen joulupukkiepisodi (toim huom johon isälläni ei ollut osaa eikä arpaa). N. 4 vuotta olimme sitä yrittäneet tahoillamme tietoisesti unohtaa. Tämän vuotinen joulupukki – luojan kiitos – oli  TÄYSIN normaali tapaus. Siis sellainen, joka säteili rehellisyyttä ja vilpittömyyttä. Istui paikoillaan ja puhui selkeällä suomenkielellä. Otti ensi vuoden joulutoiveeni tosissaan (?) ja lupasi tuoda minulle ensi vuoden juhannukseen mennessä kiltin miehen. Sellainen, joka sanoi kaikki ”oikeat joulupukkisanat” ja jonka kielenkantoja ei ollut jouluolut/vodka höllentänyt. EI kihertänyt, hyrskinyt ja pidellyt partaansa ja poistui paikalta vapaaehtoisesti. 
-         ihanaa oli katsella lasten riemua kun he avasivat joululahjoja. Lapset tuovat ilotulitusmaista valoa hämärään - niin se vain on
-         koin antamisen ja saamisen iloa ja ajattelin hetkellisesti, että indeed everything is all right
-         joulun ihmeitäkin tapahtui. Niistä ei täällä sen enempää kuin, että jotenkin suloista huomata, että ihmiset ovat kehittyväisiä! Niin ja Kirstin kengät olivat ihmeellisesti/mystisesti vaihtuneet kotona, jonkinlainen joulun ihme sekin ;)

Kiitos kaikille lämminhenkisestä illasta!

keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Have yourself a merry little christmas

Masu täynnä herkkuja, leppoisa ilta takana siskon luona, poikien kanssa vaihdettu kuulumiset puhelimitse, en ole onnellinen mutten surullinenkaan, mieli enemmän plussan puolella kuin miinuksella ja mikä parasta kirja ja suklaat odottavat ahmijaansa.


tiistai 23. joulukuuta 2014

Meneekö tää nyt ihan oikein?

Yllättävän vaikeaa voi olla tekokuusen kokoaminen yhden naisen voimin ;)
Ps. Se nauraa parhaiten, joka itselleen nauraa....

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Kyllä kannatti herätä

Kyllä se vaan on niin, että vaikeina ja mustina aikoina ystävien rooli korostuu. Ystävä on henkilö, jossa viisaus ja empatia ovat kauniisti punoutuneet yksiin kuoriin.  Hyvä ystävä osaa kuunnella ja on valmis kuuntelemaan. Lohduttava olkapää ja kuunteleva välittävä ystävä ovat parasta hoitoa sydänsuruihin ja muihin ahdistuksiin sekä murheisiin.  Viime aikoina olenkin ollut erityisen kiitollinen siitä, että minulla on ystäviä.

Tiesittekö muuten, että kiitolliset ihmiset ovat onnellisempia, vähemmän masentuneita ja stressaantuneita sekä tyytyväisempiä elämäänsä ja ihmissuhteisiinsa? Kiitolliset ihmiset ovat myös kykeneväisempiä kontrolloimaan ja ymmärtämään ympäristöään, sisäistä kasvuaan, elämänsä tarkoitusta ja itsensä hyväksymistä. Heillä on paljon positiivisempia tapoja käsitellä erilaisia elämäntilanteita ja he ovat enemmän taipuvaisia etsimään tukea muilta ihmisiltä, kasvamaan ja oppimaan kokemuksistaan ja he kuluttavat enemmän aikaa ongelmanratkaisuun kuin niiden välttelyyn tai kieltämiseen. Kiitollisilla ihmisillä on vähemmän negatiivisia selviytymiskeinoja (esim. itsesyytös) ja he turvautuvat vähemmän päihteisiin. Kiitolliset ihmiset myös nukkuvat paremmin sillä he ajattelevat vähemmän negatiivisia asioita nukkumaan mennessään.

Kiitollisuutta voi harjoitella, aionkin ruveta - taas kerran -kiitollisuuden innokkaaksi opiskelijaksi. Olen päättänyt, että joka ilta keksin ainakin yhden syyn olla kiitollinen ja kyllähän niitä syitä löytyy usein enemmän kuin yksi. 

Tänään olen kiitollinen siitä, että

  • mulla on maailman kultaisimmat lapset 
  • sain tänään syödä herkkuaamupalaa kahden rakkaan ystävän kanssa
  • mua halattiin niin tiukasti, että sydämessä saakka tuntui
  • tein juoksulenkin ja näin - uskomatonta mutta totta - auringon
  • sain jo joululahjoja
  • tajusin juuri, että sydämeni on edelleen avoin. Avoimen sydämen läpi energia pääsee virtaamaan eikä avoin sydän kanna taakkaa. Ihan hitsin hieno juttu!
Puss,
Elisa 

Häpeä nainen

Kuulinko vielä tälläkin viikolla itseni valittavan tavallisesta flunssasta? Että on ihan kurkku kipeä, on lämpöä ja pitkittynyttä taudinkuv...