Weekly Report

maanantai 25. syyskuuta 2017

Mitäpä sitä kiertelemään, viikko oli yhtä tunteiden vuoristorataa. Onneksi maailmassa alkaa olla taas värejä, ja haluaisin ajatella, että elämässäni puhaltaa armolliset ja paremmat tuulet. En ehkä en sano sitä vielä ääneen. Elämä on kompastelua, kyllä minä sen tiedän. 

VIIKON ASU:
Leopardiprintti +raita + conssit= täydellinen yhdistelmä.

VIIKON PIENI ILO: Molemmat pojat ovat hurahtaneet potkulautailuun eli skuuttailuun. Ainoa mikä mietittää on se, että kuopus haluaa mennä kokeilemaan Helsingin keskustaan ramppeja. Iik. Ei vielä tarvitsisi...

VIIKON PIENI ILO 2: Viikonloput huikeat, aurinkoiset kelit.

VIIKON TEATTERIKAPPALE:  KAIKKI MIEHENI Aleksanterin teatterissa, joka on jatkoa menestysteokselle Kaikki äitini, kaikki tyttäreni. Samoin kuin edeltäjänsä esityksen teksti pohjautuu Kodin Kuvalehden lukijoiden kertomuksiin naisen suhteesta mieheen. Kertomusten pohjalta Miitta Sorvali, Sanna Stellan ja Minka Kuustonen ovat muokanneet omannäköisensä teoksen, jossa kysytään mikä on mies? Aika kunnianhimoinen tavoite, etten sanoisi.

Ikuista naisen ja miehen välistä kitkaa, miksi mies ei osaa laittaa pyykkejä koneeseen, isä-tytär suhteita, parisuhteita, coybow-ratsastajia ratsastamassa auringon laskuun, Miitta Sorvalin omia kokemuksia (hänen isästään ja miehestään - parhautta!), Minka Kuustosen ensisuudelmia, musiikkia.  Esityksessä on kauheasti kaikkea ihan jo aihepiirin laajuuden vuoksi, jäinkin miettimään, olisiko sitä voitu jotenkin kiteyttää tai selkeyttää?  Lisäksi olisin jättänyt muutaman p-lu- hokeman/kilosanan väliin. 

Kuitenkin näytelmä oli paikoitellen kutkuttavan hauska ja tarttuva, jopa koskettava, näytelmän henkilöhahmot eivät olleet kaukaa haettuja, pohjavire oli lämmin, ja näyttelijät vastustamattomia. Lämpimät suositteluni! 3,5 tähdykkää!

ps. Näytöksen kruunaamaton (voisi kyllä kruunata) kuningatar on Miitta Sorvali, jolla karismaa piisaa ja jolla on Suomen pisimmät sääret.

VIIKON SALAATTI: Tämä Currytonnikalasalaatti on ihan mun oma resepti, helppoa ja hyvää!

* keitettyä  riisiä + pakastemaissia
*  1-2 purkkia Rainbow tonnikalaa currykastikkeessa
* pieni purkki raejuustoa
* salaattia
* kurkkua
* tomaattia ja punasipulia
Keitä riisi+ maissi. Pilko salaatti ainekset. Kokoa salaatti. Nauti.


VIIKON TV OHJELMA: Yle Areenan: Ennen kuin kuolen klik
39-vuotialla Rowenalla on parantumaton rintasyöpä. Hän päättää toteuttaa mahdollisimman monta haavettaan ennen kuolemaansa esim. matkan Kuubaan ja ja järjestää kaikkien aikojen synttärit. Ilman kyyneliä tämän dokkarin katsominen on mahdotonta, mutta en voi kuin ihailla Rowenan elämän iloa ja janoa syöpädiagnoosin varjossa.  Koskettava ja pysättävä dokumentti, joka jää mieleen vielä moneksi päiväksi.

VIIKON KIRJA: Luin Johanna Elomaan Säästä ajatuksesi eläviä varten, joka on tositarina läheisen menettämisestä ja käänteentekevästä matkasta.
Eräänä aamuna Johanna Elomaan maailma pysähtyi suru-uutiseen. Hänen pikkuveljensä oli hypännyt vietnamilaisen kerrostalon parvekkeelta ja kuollut. Veljen itsemurha ja sitä seurannut pitkän parisuhteen
päättyminen johtivat romahdukseen. Lopulta Elomaa sai tarpeekseen surusta, itsesyytöksistä ja hektisestä
työstään mediatalossa ja päätti lähteä pitkälle matkalle selvittämään, kuka oikeastaan on ja mitä elämältä haluaa.
(lainaus täältä)
Nappasin kirjan lukuun, vaikka aihe oli itselleni hiukan vaikea. Olen itsekin menettänyt veljeni liian aikaisin ja äkillisesti, vaikka kuolinsyy oli vallan erilainen kuin Johannan pikkuveljellä.  Samaistuin erityisesti tekstiin surun raakuudesta ja siitä, miten vaikeaa se on, kun ei ehtinyt hyvästelemään rakasta ihmisistä. Voiko läheisen menetyksestä koskaan kunnolla toipua? Tarvitseeko edes?

Eat, pray, love- tyyppinen itsensä etsiminen oli myös kiinnostavaa, mutta välillä yksityiskohtaiset tarinat hiljaisuudesta, joogaamisesta väsyttivät; kirjassa oli aika paljon toistoa, jota olisin toivonut tiivistettävän. Kuitenkin pidin kirjan aitoudesta ja suoruudesta sekä punaisesta langasta: menneestä on päästettävä irti, ennen kuin pääsee eteeenpäin. Lukemisen arvoinen kirja ehdottomasti.


VIIKON AJATUS:

“It doesn’t interest me what you do for a living, I want to know what you ache for. It doesn’t interest me how old you are, I want to know if you are willing to risk looking like a fool for love, for your dreams, for the adventure of being alive. I want to know if you can live with failure, yours and mine. It doesn’t interest me where you live or how rich you are, I want to know if you can get up after a night of grief and despair, weary and bruised to the bone, and be sweet to the ones you love. I want to know if you can be alone with yourself and truly like the company you keep in the empty moments of your life.”— Jon Blais (via quintencawthon)


Energistä viikkoa siskot, syyskuun vikaa viikkoa viedään...uskomatonta!



Ankean viikon valoisampi loppu

lauantai 23. syyskuuta 2017

Viikko oli raskas, oli rypemistä ja musertavan synkkiä tunnelmia, itkua, itsesääliä ja samalla uskomatonta ketutusta, Sannin biisiä lainaten: "että mitähän v-tua?"  Että miten kukaan ei tajua palkata mua? Mulla on taitoja, visioita, kielitaitoa, lapset tehty, someosaamista, oon hyvä tyyppi, avaan suuni, olen oma-aloitteinen jne &/&//%(%&)&/.  Peruin yhden kivan menonkin siskon kanssa, kun ajattelin etten pysty feikkaamaan itseäni, onneksi sisko ymmärsi. Piilouduin peiton alle, söin suklaata, velloin, katsoin netflixiä ja tein koiralenkkejä. Juttelin ystisten kanssa. Olin vaan. Kuuntelin itseäni.

Se kaikki auttoi vähän...en sano että paljon, koska valehtelisin, mutta pikku hiljaa muutaman päivän rypemisen jälkeen lähdin taas liikenteeseen. Purin kurjaa fiilistä toimintaan: punttikseen, tapaamisiin, työhakemuksiin, kuskauksiin - elämään.  Joka päivä jotain pientä, babysteps. Vaikka uskonkin ajatusten voimaan, niin uskon, että ihan aina se ei riitä.  Joskus tarvitaan jotain konkreettista. Ja mulle se oli tällä viikolla se, että SAIN ITSENI TOIMIMAAN, ihmisten ilmoille, pois oman navan ympäriltä. Niin  ja laitoin myös fb:iin "HAEN TÖITÄ" ilmoituksen Linkedin-linkkeineen, joka poiki vastauksia ainakin 5. Jee. Sekin on jo jotain. Eteenpäin. Pahinta on pelkkä vellominen.

Perjantaina pääsin englanninkielen testeihin erääseen mielenkiintoiseen työpaikkaan liittyen- jotain positiivista, ajattelin itsekseni.  Tänään tapasin pitkästä aikaa rakkaaan ystiksen, ja saimme maailmaa parannettua La Torrefazionessa.  Sain myös ystikseltä myöhästyneen synttärilahjan, juuri sen pitkään toivomani 2017 kesän MUUMI-mukin. Vielä päälle Kaikki Mieheni Aleksanterin teatterissa (klik) naisenergiaseurassa. Elämä on nerokas keksintö aina välillä. Universumikin on välilllä (ainakin hetkellisesti) kaveri.

Ajattelen, että elämä ei riipu iästä tai vuosiluvuista, koskaan ei voi tietää mitä on kulman takana. Elämä on välillä p-kaa, rypemispäiviä, pettymyksiä ja vastoinkäymisiä, ja toisaalta myös universumin sattumuksia, ilohyppyjä ja jaloilleen pääsemistä. Uskon, että näin 44 vuotiaana elämä on edelleen edessäni, seikkailu ja täynnä mahdollisuuksia. Huomisesta kukaan ei tiedä, mutta muistetaan, että elämme niin kauan kuin sydän jyskyttää ja uskallamme katsoa elämää avoimin ja uteliain silmin.


Muiskuja kaikille lauantai-iltaan, tehkää hyvää itsellenne ja toisillenne.

Kopiontikissana kattikujilla...

torstai 21. syyskuuta 2017

...tai ainakin omalla pihalla :)

Inspiroiduin niin kovasti tuosta viime viikoisesta kuvasarjasta (klik), joten olihan mun pakko yrittää kopioida sitä, ihan vaan koska voin ja koska mulla on (vielä) aikaa.

Koska rahat ovat tiukassa, aloin etsiä vaatekaapistani värikästä kukkahametta ja valkoista paitista- ja mikä parasta sieltähän ne löytyivät. Olin ihan yllättynyt koska tuon viime kesäisen h&m hameen olemassaolon olin unohtanut, varsinkin kun se vähän kinnasi.

Ja hei kyllä tuo kombo vaan toimii niin kertakaikkisen hyvin! Miksi en ollut sitä aiemmin keksinyt? Tässä asussa on vähän jopa sellaisia SATC Carrie Bradshaw fiboja! Onneksi on olemassa internetin inspiraatiokuvia, joiden avulla voi avata ihan uusia ovia vaatekaappiinsa ja näyttää hiukan erilaiselta. Ja ehkä jopa hiukan fun and fabulous.

ps. Tää viikko on ollut vaikea, varsinkin maanantaina piti pinnistellä hirvittävästi, että näkisi positiivissävytteisiä värejä elämässään. Olen aina ajatellut, että hyvälle työntekijälle löytyy aina töitä, mutta eihän se näköjään mene ollenkaan niin. Kilpailu on tänä päivänä niin kovaa, ja mieluummin maksetaan palkkaa sellaiselle, joka omaa vähemmän kokemusta ja vaatii vähemmän palkkaa :(. Olen nyt hakenut tosi paljon töitä, ja valitettavan harvoin pääsen jatkoon tai edes skypehaastikseen. Välillä sitä vaan tuntee itsensä maanmatoseksi ja luuseriksi....vaikka kuinka yrittäisi olla positiivinen. Huoh.

Hame H&M, osta samantyyppinen täältä


Instant Effects tuotesarjan lanseeraustilaisuudessa

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Olin eilen kuuntelemassa Instant Effects tuotesarjasta, joka on yli 25 vuotta kosmetiikkateollisuudessa – nimekkäillekin kosmetiikkabrändeille - tuotteita kehitelleen - Richard Mearsin pitkällisen tutkimus- ja kehitystyön tulos. Instant Effect –tuotesarja on vastaisku kosmetiikkateollisuuden tuotelupauksille, jotka eivät pidä paikkansa ja joihin kuluttajat eivät enää usko. Jokainen Instant Effect –tuotesarjan tuote on kliinisesti tutkittu riippumattomissa tutkimuksissa. Tuotesarjasta löydät tuotteita, jotka todella lunastavat lupauksensa- näin luvataan!

Kokeilimme eilen tilaisuudessa porukalla sarjan Lip Plumper - tuotetta joka, lupaa 20 % täyteläisemmät huulet 2 minuutissa. Minä vanha skeptikko en tätä purematta niellyt, mutta pakkohan se oli todeta kun huulivoidemaisen tuotteen sai huulilleen, että huulet "täytelöityivät" juurikin 2 minuutissa vallan oikeasti ilman pistelyä tai kuumotusta. Erityisesti tykkäsin tuotteen kosteuttavasta vaikutuksesta, huulet olivat käytön jälkeen todella pehmeät. Vaikka omat huuleni ovat ihan kivan muotoiset, voisin kuvitella, että tässä vuosien varrella kun huulien kimmoisuus vähenee, tuotetta tarvitaan ihan oikeasti.

Hyvin mielenkiintoista ja pitää jatkaa tuotteen kokeiluja, myös tuo Instant Lash Volumiser ripsiseerumi kiinnostelee kovasti!

Instant Effects tuotteet saatavilla Suomesta yksinmyyntioikeudella LuxMe:lta (klik).
Kiitos kutsusta Luxme:lle ja Glory for you- kauneushoitolalle.

Ennen pikameikkiä


Richard Mears kosmetiikkaguru


Houkutuksia :)



 Suloista keskiviikkoa murut!

Weekly Report

maanantai 18. syyskuuta 2017

VIIKON LÖYTÖ: Täydellinen napakka ja paksu raitapaita Lindexiltä (klik). Materiaali:100% ekologista puuvillaa. Suorastaan löytö! Hinta 24,90 eur.

VIIKON RAVINTOLA:  Tapasin viikolla ex-työkamun ja hän vei mut - ensi kertaa elämässäni - vietnamilaiseen ravintolaan Onamiin (Forumiin) syömään pho-nuudelikeittoa. Pho- keiton juju on nimenomaan liemi, ja sen kyllä sanon, että suomalaisessa keittiössä on haasteita samojen aromien aikaansaamiseksi. Niin hyvää ja kevyttä(kin)! Pisteet vielä Onamille: hinta-laatu-suhde erinomainen. Pho-keitto kanalla kustansi 10 eur.



VIIKON TEATTERIELÄMYS:  Veera Kiiskisen käsikirjoittama ja ohjaama Kansallisteatterin Sisäistetyt teoriat rakkaudesta oli realistinen ja erittäin virkistävä teatterielämys. Kukapa ei olisi riidellyt kumppaninsa kanssa niin että legot (ainakin kuvainnollisesti) lentävät kuten näytelmässä tapahtuu?  Entä mitä ovat ne sisäistetyt teoriat rakkaudesta?  Nehän tulevat menneisyydestä. Äitien, isien ja esivanhempien kokemukset, käytösmallit ja rakkaus suodattuvat aina suhteeseen sen alusta saakka, ne mallit ovat niin selkärangassa. Mikä siinä onkin, että sitä ajattelee, että minusta ei tule esim äitini kaltaista ja sitten sitä omaa samoja maneereja hyvässä ja pahassa?

Kaija Kiiski äitinä näyttelee valloittavan tarkkanäköisesti. Ja Irina Pulkan hahmo Ingeborg-tätinä  varastaa koko shown itselleen aina ilmestyessään lavalle. Aivan hulvaton hahmo! Niin ja Ilkka Villi on syötävän ihana ja osaa näytelläkin, saisiko hänet pussiin ja kotiin toimitettuna :P? Vitsivitsi. Vai oliko?
(KUVA: Tanja Ahola)

VIIKON SARJA: Ylen uusi epookkidraama The Halcyon sijoittuu 1940-luvun Lontooseen, toisen maailmansodan aikaan, jolloin sodan uhka oli ilmeinen ja se läheni vääjäämättä suurkaupunkia. Näyttävää sarjaa on verrattu suosikkeihin kuten Downton Abbey ja Mr Selfridge.Taattua brittilaatua, koukutuin jo ekan jakson jälkeen.

VIIKON  ILO: Kongon serti Hyvinkään ryhmänäyttelyssä. So proud!

VIIKON NÄYTTELY:  RED" RED? RED! - Crafting Plastic Waste -näyttely. Mitä tapahtuu, kun pannaan yhteen ryhmä Aalto-yliopiston suunnittelijaopiskelijoita ja rekallinen muovisia Cokis juomakoreja? Lopputuloksena oli 100 % kierrätetystä muovista luotuja lampunvarjostimia, hedelmäkori, huoneen jakaja ja vaatteita, you name it. Uskomatonta, huikeaa ja niin tulevaisuutta - siitä olen varma.




VIIKON AJATUS: Syksy on toinen kevät, kun jokaisesta lehdestä tulee kukka.
-Albert Camus

Ihanaa uutta viikkoa murut! 

Kongo räjäyttää pankin

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Voi että, miten kiva päivä tänään oli Hyvinkäällä koirien ryhmänäyttelyssä. Minähän olen aivan keltanokka mitä tulee koiranäyttelyihin, mutta onneksi mulla on apuna ihana koirien kasvattaja, joka on ihan pro.

Koiranäyttelyt  ovat aivan oma maailmansa, jota aloittelijana imin itseeni välillä ihmetellen, nauraen tai hämmästyneenä. Mutta opettavaista kaikki tyynni. Monenlaista kilpavarusteluakin havaitsin, kaipa se on sama kuin urheilulajeissa - varusteet ratkaisevat :) Oli hassua nähdä koiria kärrättävän lastenrattaissa tai niin, että neljäkin koiraa oltiin ahdettu samaan häkkiin - ainakin he saivat läheisyyttä toisistaan. Myös tuomareissa näkyi olevan eroja, oli tiukkoja tuomareita, joiden aikataulut olivat jäljessä ja leppoisampia (kokeneempia?) tapauksia. Mutta rentoa ja erittäin ystävällisiä ihmisiä tapasin, ei muuta kuin odottelemaan seuraavaa näyttelyä.

Ai niin Kongo sai sertin ja täällä kotisohvalla onkin nyt kaksi polleaa ja onnellista mutta vähän väsyä tyyppiä. Niin ja koirat ovat IHANIA, ne vaan ovat. Pitäisikö Kongon saada kaveri?

Iloa sunnuntai-iltaan siskot :) 


Kongo






Lauantai

Tänään mietin

perjantai 15. syyskuuta 2017

- Ihmettelin ihmisten käytöstä tilanteessa, jossa Jari Sillanpää jää kiinni amfetamiinin käytöstä. Miksi  suomalainen iskelmäfani hyväksyy artistien törttöilyn viinan kanssa, mutta kun on kyseessä astetta vahvempi huume, ihminen lytätään täysin? Toisaalta hiukan särähti korvaan kun  Jari Sillanpää kertoo faneilleen  Iltasanomien kautta: "Oli ajattelematonta lähteä liikenteeseen, vaikka koin, että olin täysin ajokykyinen. Pyydän tätä anteeksi."Artikkelissa hän ei pahoittele, että on käyttänyt amfetamiinia. Onko Sillanpään mielestä ok käyttää huumeita. Onko se selitys, että etsii uusia kokemuksia?

- Olen tuuminut mielen ja kehon yhteyttä. Miten kaikki vaikuttaa kaikkeen, eikä ihminen ole kokoelma irrallisia osasia, jotka toimivat itsekseen. Olen aloittanut taas punttisalin ja kyllähän se tuo hyvä fiilistä kokonaisvaltaisesti myös mielelle. Ihan uskomatonta! Miten sitä unohtaakin urheilun tuoman hyvän nosteen, kun pitää taukoa. Olen myös innostunut Zinzinon Balance Oilista, jota tilasin itselleni - raporttia seuraa. Kokonaisvaltainen hyvä olo...täältä tullaan!

- Parin viikon kuluttua vietämme perheen kesken mökillä kesän lopettajaisia. Ikävöin rakasta mökkiä jo valmiiksi. Snif.

- Syksyllä yksi parhaista jutuista on lukeminen. Meneillään on uusin Maria Kallio/ Leena Lehtolainen.

- Ihanaa, että Ensitreffit alttarilla -ohjelman uudet jaksot alkoivat. Rohkeaa, aitoa ja niin koskettavaa!

- Miten raikkaalta näyttääkin ao kuvien värit ja printtien yhdistäminen? Pitääpä kokeilla!

Ihanaa viikonloppua murut!

Kuvat lainattu
 





Ikitie: elokuva, joka herättää tunteita

torstai 14. syyskuuta 2017

Jo pitempään on pitänyt kirjoittaa (15.9. ensi-iltaan tulevasta) Ikitie-elokuvasta, jonka pääsimme katsoman 40+ porukan kanssa ennakkoon jo elokuussa. Elokuva oli kuitenkin niin vaikuttava ja pysäyttävä, sellainen jota jää pohtimaan vielä pitemmäksi aikaa, joten vasta nyt sain sormet näppäimistölle.

Antti Tuurin kirjaan perustuva Stalinin vainoista kertova Ikitie on tositapahtumiin perustuva ja kertoo Suomeen palanneesta Amerikan-siirtolaisesta, jonka Lapuan liikkeen aktivistit muiluttavat itärajalle 1930-luvun alussa. Pian Tommi Korpelan esittämä Jussi Ketola löytää itsensä siirtolaisten kolhoosista Karjalasta.

Elokuva kertoo järkyttävän ja vaietun tarinan, josta ainakaan minä en tiennyt mitään, vaikka olen jo tämän ikäinen. Stalinin vainot ja Karjalan metsiin haudatut uhrit tunnustettiin vasta 1990-luvulla. Käsittääkseni suomalaiset eivät yksinkertaisesti uskaltaneet puhua tapahtumista. Yhdysvalloissakin siirtolaisten kohtaloista vaiettiin, sillä heidän pelastamiseksi ei tehty mitään 1930-luvulla, kun apua olisi tarvittu.

Ikitie on koskettava kertomus miehestä, joka menettää elämässään kaiken. Useaan kertaan. Se on kertomus ihmisen hyvyydestä ja pahuudesta, rakkaudesta ja vihasta, suomalaisesta sisusta ja periksiantamattomuudesta.

AJ Annila ohjaajana onnistuu tekemään elokuvasta tyylikkään mestariteoksen. Näyttelijätyö on esimerkillistä, Tommi Korpela on loistava kuten aina, samoin Hannu-Pekka Björkman pahuuden ilmentymäna ja Menestyssarja Vallan linnakkeen jälkeen maailmaa valloittanut Sidse Babett Knudsen pehmeämpänä vastaparina.

Suuret suositukseni!





Lyhyempi kukkamekko testissä

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Vihdoin sain käsiini lyhyemmän HM kukkamekon, joka oli hetken aikaa nettikaupasta loppu, mutta joka yllätykseni putkahti uudestaan esille omassa koossani.

Tämä HM kukkamekko on mielestäni todella raikas, ja voisin kuvitella sitä ison (harmaan) villatakin ja sukkisten kanssa käytettäväksi pitkälle syksyyn. Malli on kaunis ja tykkään noista minimalistisista röyhelöistä.

Mutta sitten ne huonot puolet... miinusta minulle hiukan liian lyhyestä helmasta ja  yläosan vuorittomuudesta, syksyiset tuulenhenkäykset tuntuivat rinnoilla saakka- ei kiva, Madonna Like a virgin- ajat ovat minun ainakin osaltani ohi. Toisaalta tässä mekossa ei tule hiki, vaikka töissä vierähtäisi tunti jos neljäskin Facebookissa ja Twitterissä!

Muutenkin ihmettelen näitä kaupoissa myytäviä läpinäkyviä paitoja, niitähän pitävät kaikenikäiset naiset. Läpinäkyvässä, dekolteen, rintaliivien värin ja kuosin täysin paljastavassa sinänsä kauniissakin paidassa kulkeva nainen ei vain ole cool.

Summa summarum: mekko lähti palautukseen ja kotiutuu ehkä jonkun avarakatseisemman naisen päälle. 


Weekly Report

maanantai 11. syyskuuta 2017

Viikko sisälsi piipahduksen mökillä, tapaamisia kamujen kanssa, hammaslääkärikäynnin (yökyök) ja paljon pitkiä kävelylenkkejä Kongon kanssa. Työpaikkoja etsin joka päivä, mutta aika vähän oli haettavia paikkoja. Harmitti tosi paljon.

Mökki olikin aivan eri näköinen paikka kuin aiemmin. Sisko ja siskon mies olivat tässä taannoin pistäneet hösseliksi ja kaataneet 100 % rannan lepistä. Paikka oli paljon avarampi ja valoisampi kuin ennen. Teinkin ilolla risu/leppäsavottaa ja haravoin pihaa. Kaupunkiin palatessani kaipasin meikittömän ja hikisen työskentelyn jälkeen hieman hallinnan tunnetta. Yritin saavuttaa sitä viininpunaisella lempikynsilakallani. Ehkä se vähän toimi, oli ainakin sellainen kivan raikas olo.

Sunnuntaina meidän Kongo-muru oli tosiaan ensimmäistä kertaa koiranäyttelyssä   superyllätyksekseni aivan luonnonlahjakkuus ja voitti oman luokkansa. Tietysti lihapullilla oli osuutta asiaan :D. Ensi viikolla Hyvinkäälle toiseen koiranäyttelyyn.


Viikko sisälsi upeita, kauniita mutta hemmetin kylmiä aamuja. Tajusin kantapään kautta, että nyt on oikeasti kaivettava syysreleitä esille, esim pipo on nykyisin aamuisin ihan must. Hauskaa oli muuten huomata, että aamu-uinnit olivat helppoja, koska vesi oli ilmaa lämpimämi :)



VIIKON ASU: Kokeilin Lindexillä tätä punaista neuletta, mutta se ei vaan tuntunut omalta. Haluisin käyttää punaista mutta jostain syystä en vaan osaa.

VIIKON HIMOTUS: Koskapa pitkät neuletakit ovat viime vuosina olleet mun ihan vakiovarusteita, ihastuin suuresti tähän Minimumin Kerstin takkiin, joka on Stockalla kantisalessa.
Kuva

VIIKON RUOKA: Kotona teki mieli jotain ihan tosi perussafkaa. Lihamakaronilaatikko luomujauhelihasta ajoi asian. Tein myös super herkullista pastaa broilerinjauhelihasta (klik) ja sain hyvä äiti-pisteitä roppakaupalla pojilta plop plop. Nämä ovat näitä äitiyden tähtihetkiä tätä nykyä ;)

VIIKON KIRJA: Narcoksen 3. tuotantokausi on katsottu (taattua laatua!), ja siitä oivallisena aasinsiltana aloitin Virginia Vallejo: Rakastin Pabloa, vihasin Escobaria (Like)- kirjan lukemisen. Arvioita myöhemmin.

PÄIVÄN AJATUS:
"Koti ilman kirjahyllyjä on kuin koti ilman ikkunoita, molemmat tyystin vailla näköaloja ja mahdollisuuksia."
- Esko Valtaoja, Turun Sanomat 5.9.2017

VIIKON LUONTOKUVA:  Niin upea kuu illalla. Piti ihan fiilistellä ja taltioida.


Upeaa viikkoa siskot!!

Heidi Klum for Lidl tulee- oletko valmis?

perjantai 8. syyskuuta 2017

Lidl tunnetaan jo hyvin teemaviikoistaan, edullisesta markettikosmetiikasta  mutta huippumuoti on kauppaketjulle uusi aluevaltaus. Esmara by Heidi Klum -malliston vaatteet ja asusteet tulevat myyntiin kaikissa Lidl-maissa maanantaina 18.9. Lidlin tavoitteena on tarjota huippumuotia kaikille.

Edullisia vaatteita on myyty Lidlissä jonnin aikaa ja minäkin olen tehnyt kaupasta ihan löytöjä.  Esim pellavaiset  kesähousut olivat kerrassaan mainiot, bikinit myös ja kesällä hankittu pyjamayhdistelmä, ei moitteen sanaa. Kuitenkin perusvaatteet ovat aivan eri asia kuin HUIPPUMUOTI. Juurikin siksi suhtauduin aluksi hiukan skeptisesti Lidlin ideaan. Noh Lidl oli ovela siinä mielessä, että otti yhteistyökumppanikseen "kuuminta hottia" saksalaisen huippumallin Heidi Klumin. Kuka on Heidi Klum? Hänet tunnetaan kansainvälisesti merkittävänä tyylivaikuttajana sekä nuoresta rakkaastaan, jonka kanssa hän piehtaroi usein rannoilla narubikineissä. Se on nerokas  veto, koska hajuvesiensa lisäksi Klum yhdistetään huippumuotiin Muodin huipulle (engl. Project Runway) sarjan emännöitsijänä ja tuomarina. 

Tulevaisuus näyttää miten mallisto menestyy, hinnat näyttävät edukkailta ja jos materiaalitkin ovat OK tasoisia, luulisin, että mallisto menestyy. Mitään "pakko saada" vaatekappaleita ei oma silmäni bongannut, mutta kyseessä voi olla 44 vuotiaan ikänäkökin :D  Lidlin muotiviikot pidetään samanaikaisesti kaikissa Lidlin myymälöissä ja verkkokaupoissa eri puolilla maailmaa.

Kuvat lainattu täältä
27 eur takki

Haalari 19,90 eur

Mekko 18 eur

Tästä pitsimekosta tykkäsin 18 eur


Mokkatakki 69 eur



Mitä mieltä olet, hitti vai huti?
Upeaa viikonloppua!
Back to Top