Weekly Report

maanantai 11. joulukuuta 2017

Juurikin tässä mietin, että elämässäni ei enää tapahdu kuin töitä, itse valittuja ylitöitä, arkihommia, koiran ulkoilutusta ja hard core sohvailua. Sitä vaan runnoo päivät läpi päivien deadlinet ja hoitamattomat asiat mielessään tuntien, että on olemassa vaan ei elossa. Sitä yrittää olla omavaloinen ja optimisti – mutta fakta on se, että on jokaisen kiireisen työpäivän jälkeen sitä on HYVIN väsynyt eikä kovinkaan vahvasti omavaloinen.

Viikon ilopilkkuja olivat itsenäisyyspäivä perhedinnereineen, juhlien pukuloisto, itselle ostettu neilikkakimppu, Pinkin visiitti lauantaina ja Lumenen joulukalenteri, jonka avasin ex tempore väsymyksissäni IHAN kokonaan. Mitä voin sanoa? Kaipasin piristystä :)


VIIKON ASU: HM pussukka mallinen puuvillamekko on ihana väriltään. Löytyypi täältä.



VIIKON JOULUFIILISTELY
: Sunnuntaina paneuduin joulukorttien kirjoittamiseen, ja se olikin yllättävän kivaa puuhaa hyvän musiikin, herkkujen ja kuopuksen avun kera. Kaiken kaikkiaan ilostuttava velvollisuus, kun siihen yhdistää antamisen ilon ja oikein asennoituu.

VIIKON RUOKAINSPIS: Pinkin vinkkauksesta tein uunijuureksia, joiden päälle murustin fetaa. Niin hyvää ja ihan super halpaa! Kiitos P.!



VIIKON HIMOTUS: Onhan tää nyt ihana - ZARAN leopardimekko. Mä niin tarvitsen tämän. Ai miksi? Pitkät hihat , joustava vyötärö - ja se leopardiprintti.
Kuva



VIIKON MIELENTILA: Väsymys. Taas kerran ja kyllä, alan toistaa itseäni, ja kynnet olivat sen mukaiset.

VIIKON ASENTO: KYYKKY. Koska.

Yhtä kaikki, joulun tms kunniaksi kaikki kyykkäämään! Ajattelin aloittaa viimeistään ensi vuonna ;)

VIIKON AJATUS:
“ My great hope is to laugh as much as I cry; to get my work done and try to love somebody and have the courage to accept the love in return. ” — Maya Angelou

Muiskuja ja voimia uuteen viikkoon siskot!

Ho ho ho- joulun paras musiikkilista

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Täällä on joulukorttien kirjoitus käynnissä, ja siihen tarvitaan tietenkin laadukasta hyvänmielen JOULUmusiikkia, jonka olen valinnut juurikin sinulle.

Nauttikaa, kirjoitelkaa rakkaudella joulukortteja samalla kun tungette suuhun vihreitä kuulia tai Ferrero Rocher pallukoita. :)

Iloa kautta,
Taru

Itsenäisyyspäiväjuhlat a la muotikoordinaattori

torstai 7. joulukuuta 2017

Taas on legendaarisen muotikonsultin aika arvioida linnan juhlien hitit ja hudit. Tämän vuoden teema olivat näköjään rohkeat kaula-aukot ja miksi ei; rinnat ovat kaunis asia. Jos sen kokee itse sopivaksi, niin antaa mennä. Itse en moiseen hommaan ehkä lähtisi, mutta muotikoordinaattorit antavat kaikkien kukkien kukkia. :)

Ihanaa oli  huomata, että juhliin oltiin panostettu!! Juhlissa oli upea tunnelma ainakin sohvalta katsoen, ja näyttävyys aivan eri tasolla kuin normaalisti. Upeita koruja, kauniita kampauksia, leveitä helmoja, pitkiä laahuksia...toki myös outoja taftitynnyreitä. Mutta mennäänpä itse asiaan:

Voi harmi! Joka vuotinen suosikkini ja aina-onnistuja feilasi tänä vuonna. Jaana Pelkosella oli tänä vuonna yllään vihreän sävyinen luomus. Pelkosen puvussa oli hyvin syvään uurrettu kaula-aukko ja sifonkinen upea JÄTTIrusetti katseenvangitsijana. Niin...valitettavasti rusetti oli vaan vain ihan liikaa /överi ja koko tyyli sitä kautta tyylitön.



Illan tyylikkäin oli tietenkin Minttu Räikkönen. Puku oli kertakaikkiaan kaunis, istui hyvin ja asusteet olivat hyvin valittu. Cool!

Valtakunnan ykkösnainen, Jenni Haukio oli jälleen kerran tyylikäs ja  niin ihailen hänen yksinkertaista tyyliään.  Ei nyörejä, ei nappeja, ei hömppää - yksinkertaisen kaunista. Ja sen vaan sanon, että raskaus pukee häntä, hän suorastaan hehkui. Puku oli hänen tyylinensä, meikki oli kaunis, korut ihanat.  Puvun suunnitteli taiteen kandidaatti Heidi Karjalainen
Kuva

Illan outous oli Susanna Koski ja hänen meikkinsä, joka oli vain "too much". Puku ei valitettavasti vakuuttanut tätä muotikoordinaattoria, ja eläinten rakastajana en tykännyt Tillanderin korusta, jossa oli käytetty aitoa minkkiä.

Illan "vapauta yksi rinta ja peitä se kukalla" palkinto meni Ly Jurgensonille. Mustan puvun yläosan toinen puoli oli tehty täysin läpikuultavasta kankaasta ja Jurgensonin toisen rinnan peitteenä oli vain pieni musta koriste.



Kansanedustaja Sofia Vikmanin puku oli ehdottomasti yksi illan kauneimmista. Hän edusti  Anne-Mari Pahkalan suunnittelemassa ilta-asussa jo kuudetta kertaa Linnassa. Puku on valmistettu punaisesta silkistä. Korut on suunnitellut kultaseppämestari Eero Hintsanen

Illan huti oli valitettavasti Mika Häkkisen vaimon Marketan puku. Lumikuningatar-tyyppinen asukokonaisuus oli levoton, ja erityisesti iso, pörröinen käsilaukku - vai oliko se Mikan karvahattu vai perheen katti- sai kulmat kohoamaan. Ja hei - mikä tuo Marketan kampaus on??? Haluaisin myös tietää oliko laukku aitoa turkista.....


Jälkisanat:

Erityismaininta ja Vuoden OMAVALOISUUS palkinto Seela Sellalle, joka oli pukeutunut nahkahousuihin (!). Mielestäni puku oli oikein rock ja rohkea Seelalle - kokonaisuuskin pysyi tyylikkäänä. Hänessä vaan on elämänhalua ja kipinää jakaa vaikka meille kaikille!

Vinkki Sirpa Selänteelle. Hanki stylisti, niiden palveluita saa ihan tavarataloista.

Sirpan asu ei oikein istunut...

...ja

En käsitä, miten joku voi ajatella että on hyvä idea mennä farkkumekossa Linnan juhliin. Suomi100 ja joku haluaa tulla muistetuksi farkkuasusta....

Kuka oli sinun suosikkisi tänä vuonna?

Ps Kuvat ellei toisin mainita täältä

Ihanaa itsenäisyyspäivää kaikille!

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Hyvää itsenäisyyspäivää sädehtivä blogimaailma! Onhan se ihan huikeaa, että saa asua maassa, jossa on sananvapaus, demokratia, tasa-arvo ja jossa on neljä vuoden aikaa, kaunis luonto, tuhansia järviä, metsiä, sauna ja sisu, ilmainen peruskoulutus, Muumit, perhevapaat, mustikoita, poroja, joulupukki ja revontulet. Linnanmäki, Minna Canth (ainoa suomalainen nainen, jolla on oma liputuspäivänsä) Oltermanni, Iittala, ruisleipä ja Marimekko ihan vain muutaman mainitakseni.

Super viisas ja ihana ex-työkamuni Leena Malkki puhui juurikin Porkkalan lukiossa pitämässään puheessa näin (ja allekirjoitan kaiken):
" Huoleni liittyvät sen sijaan pidemmän aikavälin kehityskulkuihin. En nimittäin ole varma, millä tolalla Suomen poliittisen rauhallisuuden mahdollistaneet seikat enää ovat. Esimerkiksi huono-osaisuutta pitkään ansiokkaasti tutkinut professori Juho Saari on ilmaissut useaan kertaan huolensa siitä, että suomalaiset eivät enää koe olevansa samassa veneessä ja että hyvinvointivaltion pohja vuotaa. 

Samaan aikaan myöskään luottamus poliittiseen järjestelmään ja poliittisen vaikuttamisen mahdollisuuksiin ei vaikuta olevan entisellä tasolla.

Tästä voi toki syyttää ainakin osaltaan tehtyjä poliittisia ratkaisuja, joilla hyvinvointipalveluita ollaan heikennetty sekä poliitikkojen ja poliittisten puolueiden kyvyttömyyttä täyttää tehtävänsä eli edustaa kansan mielipiteitä ja huolia tarpeeksi kattavasti.

Samaan aikaan on myös niin, että maailma on merkittävästi muuttunut. Ei ole enää selvää, toimisivatko Suomen poliittisen rauhallisuuden ja hyvinvoinnin tuottaneet ratkaisut enää yhtä hyvin nykytilanteessa.

Suomessa tarvitaan juuri nyt erityisen kipeästi ihmisiä, joilla on tarkkanäköisyyttä, uskallusta ja viisautta uudistaa Suomea tavalla, joka takaa yhteiskuntarauhan ja yhteisen hyvän myös tulevaisuudessa. Tehtävä ei näytä helpolta, mutta harvemmin se on ennenkään näyttänyt silloin, kun tulevaisuuden ratkaisuja on tehty jännitteisessä ilmapiirissä.

Olen kuitenkin Suomen tulevaisuuden suhteen varsin luottavainen. Perusteeni on tähän sama kuin entisellä Yhdysvaltain presidentillä Barack Obamalla – nimittäin se, minkälaisia nuoria sukupolvia maassamme on kasvamassa.

Sitten tulee toinen asia, jonka toivon jäävän teille mieleen. Nimittäin: Ainoa asia, josta olen nuorten suhteen huolissani on se, että monet teistä vaikuttavat olevan minusta perusteettoman pessimistisiä omien vaikuttamismahdollisuuksien suhteen. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei ole koskaan vaivatonta – se on aina kestävyyslaji, joka vaatii pitkäjänteisyyttä ja lannistumatonta optimismia. Tuloksetkaan eivät välttämättä aina näy kuin vasta pitkän ajan jälkeen. Mahdollisuudet siihen ovat kuitenkin nykyisin vähintään yhtä hyvät, elleivät jopa paremmat, kuin ennen.

Nuoret, olkaa rohkeita ja kriittisiä, ja uskaltakaa unelmoida!"

Niin allekirjoitan Leena Malkin  ajatuksen ja yritän tuoda esille omille pojilleni sanat: itsenäisyys, Suomi, avarakatseisuus, myötätunto, kiitollisuus ja optimistimi.

Mitä muuta sitä voi tehdä kuin yrittää saada oman jälkipolven ajattelemaan (esimerkein ja ajatuksien kautta) fiksummin, optimistisemmin ja avarakatseisemmin?
*

Itsenäisyyspäivää vietimme äitini luona. Olipa mukava syödä yhdessä rakkaan äidin, siskon perheen ja isän porukoitten kanssa. Ruoka oli aivan superherkkua, sitruunamarinoitua lohta, puikulaperunoita, uunijuureksia, ruusukaalia (nam!), avokado-mozzarella salaattia  ja paljon muuta. Jälkkäriksi itse tehtyä mutakakkua Aino-valkosuklaajäätelön kera. Täydellistä ja nyt vatsa pullottaa!! Mukavaa oli myös miettiä isommalla porukalla kiitollisuuden aiheita lapsesta vaariin...oli ihan silmiä avaavaa kaikille....monopoli peluun lisäksi.

Kaiken kaikkiaan tyytyväisen väsynyt mieli, olen tehnyt viime aikoina aika paljon extratöitä ihan ansaitsemismielessä. Kohta Linnan juhlat, sohva  ja ankara pukujen arviointi Stay tuned for more! Pian iskee muotikoordinaattori rehellisellä analyysillä Suomen upeammista silmää tekevien juhlista!

Ps. kursivoinnit ja boldaukset omiani.  




Tämän vuoden paras kauneuspäätös ja viimeaikojen kosmetiikkasuosikit

tiistai 5. joulukuuta 2017

Tämän vuoden paras kauneuspäätös oli ehdottomasti kestopigmentoidut kulmat. Kun aamulla nousee sängystä silmät ja hiukset harittaen kaikkiin ilmansuuntiin kasvot turpeina, nykyisin kasvoillani on joka aamu valmiina ryhtiä tuovat raamit. Ihan mahtavaa! Kulmakarvojen merkitystä ei voi korostaa liikaa ainakaan omissa kasvoissani – ne avaavat katseen ja herättävät kasvot. Mielestäni vahvempien kulmakarvojen myötä kasvot näyttävät myös pirteämmiltä ja jotenkin tasapainoisemmilta.

Haluankin kannustaa kaikkia, jotka miettivät kestopigmentointia rohkaisemaan mielensä. Voin lämpimästi suositella Glory for You- hoitolan ammattitaitoista Miraa ja tuo alennushinta on erittäin kohtuullinen ellei jopa edullinen verrattuna muihin kestopigementointipaikkoihin. Lisätiedot täältä!

TARUN BLOGI- koodilla saat 30.12. mennessä varatuista kestopigmentointihoidoista 20% alennuksen. Shading tekniikalla tehty kestopigmentointi maksaa 490 eur josta siis 20 % alennus.
20% alennus myös ihanista Hydrafacial hoidoista. Lisää kokemuksesta täällä.

Glory for you -Salonki sijaitsee hyvin kulkuyhteyksien päässä noin 100 m Kampin metroasemalta Helsingin keskustassa. 
Runeberginkatu 4, 00100 Helsinki
Phone: 045 841 4242

Viimeaikojen kosmetiikkasuosikkini ovat:

1. Lumenen HELLÄ Moisture Replenishing Skin Tonic
Olen äärettömän huono kasvoveden käyttäjä ja tämänkin purtilon ostin kaupasta vahingossa, luulin ostavani puhdistusmaitoa :). Mahdollisuus siihen, että muistan ja jaksan käyttää kasvovettä moninkertaistuu jos kasvovesi on aidosti kosteuttavan ja hoitavan oloinen ja tuoksuu hyvältä. Tämä kasvovesi on ihan ässä kuivalle ja nuutuneelle talvi-iholle. Kasvovesi sisältää mm. pohjoista lähdevettä, manteliöljyä, rosmariiniuutetta ja puolukan siemenöljyä.

2. Natusan Babyoil 
Natusan Babyoil  on jo ihan klassikko ja sitä olen roudannut ulkomaan reisuuilta kotiin jo n. 30 vuotta, nythän ko tuotetta saa Suomesta. Olikohan se Cosmopolitan lehti joka aikoinaan kehui öljyn monikäyttöisyyttä ja nuorena tyttönä sitä innoissani kokeilin ja ihastuin. Olen käyttänyt öljyä kuiviin latvoihin, vartalon kosteutukseen suihkun jälkeen kosteusvoiteen sijaan, silmämeikin poistoon....näin niin kuin muun muassa. Öljy on edelleen käytössä päivittäin ja käytän sitä varmasti koko loppuikäni.

ps allergiatestatuista babyöljystä voi olla hyötyä niille, jotka haluavat käyttää öljyjä kauneudenhoidossa, mutta eivät pidä tuoksuista öljyissä. Muutamalla eurolla saa ihanan pehmoisen ihon.     

(saatu testiin blogin kautta)

3.  OPI Infinite Shine2 väri Pompeii Purple
Ostin lakan syksyllä I love me- messuilta kun kaipasin piristystä ja Pompeii Purplen pinkki väri on muutenkin juuri mua, vaikka jollekin voi näyttää liian räikeltä.  Geelilakka on oikein helppo levitettävä ja käyttäytyy melkein kuin mikä tahansa tavallinen värilakka. Koostumus on ihanan paksuhko ja kiilto on ihan omaa luokkaansa. Tykkään hurjasti!

4. Neutrogena Norvegian Hand Cream
Olen käsivoidefriikki, jonka mielestä käsivoiteen pitää olla hoitavaa, sen pitää kosteuttaa ja antaa runsaasti suojaa. Mitkään kevyet rasvat eivät sovi kuiville käpälilleni! Mulla on aina käsivoide laukussa ja käytän sitä ainakin 3 krt päivässä aina käsienpesun jälkeen. Tämä käsivoide on aivan ässä. Todella paksua ja läpikuultavan valkoista, sitä saa hieroa käsiin aikansa, mutta kuitenkin voide imeytyy nopeasti ihoon. Voide kestää pitkään iholla. Norwegian -käsivoiteissa on 40% glyseriiniä, joka on yksi tehokkaimpia humektantteja, eli vesihakuinen ainesosa, joka sitoo kosteutta. Lämpimät suositteluni!
(saatu testiin blogin kautta)

Kestopigmentoituja kulmia ja ihania kosmetiikkalöytöjä teille toivottelee,
Taru 

Weekly Report

maanantai 4. joulukuuta 2017

Vähän harmaa viikko oli, vaikka toihan tuo hetkellinen talvi hetkeksi valoa. Kovasti yritin repiä energiaa ja iloa myös joulukoristeluista ja jouluvalotkin lisääntyivät kotosalla. Ensimmäinen joulukaktus aloitti visiitin luonamme, toivottavasti se viihtyy meillä pitkään. Myös Lumene-joulukalenteri ilostutti kivoilla jutuilla. Kahvitauoilla töissä istuin 15 min pätkiä kahvihuoneen kirkasvalolampun alla, mutta tulokset olivat vähäisiä tai lähes olemattomia. Kenties aika ei riittänyt piristämään uber uuvahtanutta kaamospotilasta ;)?

Joulufiilistelyt saivat karun lopun sunnuntaiaamuna kun oven avatessaan sai päälleen kylmän vesisuihkun. TAASEN KERRAN sain oivalluksen siitä, että kyllä se asenne vaan on tärkein. Joulu(fiilistely) on mielentila, se tulee suunnittelusta, fiilistelystä, joululaulujen kuuntelusta ja ruokien ja lahjojen miettimisestä. Vaikka sen sitä tekisi sadelätäkössä .....   

VIIKON ASU: COSin takki ja Wondersin saappaat.




VIIKON HYVÄ TEKO: Olin läheisellä ostarilla tekemässä ostoksia arkivapaana kun kaupan edessä törmäsin itkevään tyttöön. Hän nyyhkytti ja vapisi lohduttomasti. Ja oli ihan pakko kysyä, tarvitsetko apua? Tyttö sanoi, että tarvitsee. Sopertaen ja nyykyttäen hän kertoi, ettei hän uskalla kävellä kouluun koska "ilkeä" poika seuraa häntä. Kyselin missä koulussa hän oli ja että haluaako hän, että saatan hänet Kongon kanssa kouluun. Ja sovimme että, kysymme vielä tytön äidiltä luvan, että saanko saattaa. Soitimme äidille ja kerroin tilanteesta, äiti kertoi, että tytöllä oli ollut huono aamu, ja että hän oli vain itkenyt silmät punaisena. Sain saattaa tytön kouluun. Siinä me sitten kävelimme pieni tyttö vaaleanpunaisissa, Kongo ja minä. Tyttö kertoi ilkeästä pojasta, mitä kaikkea poika oli hänelle sanonut (hyvä että muutat pois täältä ja Porvooseen ja pääset sairaalaan?) ja minä yritin kertoa miten toimia jatkossa. Eipä siinä kauheasti osannut sanoa, muuta kuin että itseään pitää puolustaa ja vanhemmille pitää kiusaamisesta kertoa.

Olen vahvasti sitä mieltä, että itkevää pitää auttaa AINA ja sen pitäisi olla itsestäänselvyys. Hyvä mieli jäi kuitenkin tilanteesta ja siitä, että sain olla edes pienenä apuna.

VIIKON  KIRJA: Anna-Leena Härkösen uusin. Jippii hurraa. Oli jo aikakin. Maltanko odottaa jouluun??
VIIKON BLOGITEKSTI: Pinkit korkokengät: Pieni kierosilmäinen tyttö (klik) Postaus on blogimaailman ilotulituksia avoimuuden suhteen! Koska olen itse ollut 4. luokalla paksusilmälasipäinen tyttö, niin samaistuin ja teksti kosketti kovasti. 

Luin taannoin Seela Sellan haastiksen jossa hän tokaisi: "Jos joku kehuu minua kauniiksi, kiitän, mutta ajattelen sydämessäni, etten minä oikeasti kaunis ole. Käsitys, jonka lapsena itsestään muodostaa, ei katoa koskaan".  Tuon kommentin ymmärrän todella hyvin. Minulla oli lapsena (10 v lähtien hyvin paksut) silmälasit ja identiteettini oli hyvin hyvin pitkään silmälasipäisen/"rillirouskun" identiteetti. Rillithän olivat kirosana kouluaikaan, kukaan ei halunnut olla rillipää! Muista vieläkin, kun eräs ihana (koulun suosittu, coolest of the coolest) "Pepe" sanoi ystävälleni (jotka siis olivat yhdessä), että toi sun kamu Taru olisi ihan kivannäköinen ilman rillejä. Kyllä se kirpaisi, vaikka oli varmasti ihan hyvällä tarkoitettu. Olin n 13 v ja loputtoman anti-itsetuntoinen. Taisin olla 15-16 vuotias kun sain piilolinssit, jolloin rilli-identiteetti alkoi pikkuhiljaa - hyvin hitaasti -murentua.   

VIIKON ARTISTI: Alma. Itseasiassa minun on pitänyt monta kertaa kirjoittaa Almasta mutta (urpoilultani) vasta nyt sain aikaiseksi. Huikea, energinen, aito (vihreässä/keltaisessa ?? tukassaan) ja idearikas artisti...olisiko seuraava Maija Vilkkumaa tms no ainakin rohkea artist??  Huikeinta on se, että Alma on maanläheinen, hän ei ole syntynyt kultalusikka suussa ja sanoo (klik): "Se on just näin. En ole syntynyt kultalusikka suussa. Kun nyt tapahtuu hyviä juttuja, niitä arvostaa eikä ota itsestäänselvyytenä. " Onnea ja menestystä Almalle. Kuuntele vähintään biisi Karma.



Ihanaa joulukuun ekaa viikkoa!

Parasta juuri nyt

perjantai 1. joulukuuta 2017

- maailman ihanin ruusumekko, joka on THE pikkujoulumekko ja ehdottomasti myös jouluaaton mekko. Bongasin sen uusimmasta Trendistä Vappu Pimiän päältä ja pakkohan se oli käydä hakemassa Kappahlista. Uusin Trendikin oli muuten pitkästä aikaa  hyvä.
Kuva
- arkivapaa. Yllättävän kiva juttu! Kun on ollut viime viikot pimeyden uuvuttama sitä voi aamulla haahuilla pyjamassa kotona pitempään, voi mennä kaupoille niin, ettei ole ruuhkaa. Koiralenkki [melko] valoisassa säässä. Ruuanlaittoa ja siivousta rauhallisemmalla temmolla ja ihanan Outin reseptillä suolaista fetapinaattipiirakkaa. Ohjeet täällä.

- Tosiasioiden hyväksyminen. Kaamos ja pimeys eivät vaan tee hyvää sisimmälleni, olen vahvasti sitä mieltä, ettei ihmistä ole luotu elämään jatkuvassa pimeydessä. Olen ollut väsynyt ja aamuärtyisä. Mutta niin ärsyttävää kuin se onkin, sekin on vähän valinta. Se kaamokselle ja pimeydelle ärhentely. Ja vähän tyhmääkin se on, koska kummallekaan ei voi mitään. Eikö kohta aleta mennä jo valoa kohti? Josko tämän voisi jotenkin kääntää positiiviseksi :)?  

- Radio Aallossa soi jo Joululaulut Jouluradiota unohtamatta - aikas mukavaa.

- Kaikenkattava kauneus - elokuva on nyt Netflixissä. Ihana leffa ja hyvänmielenhömppää tuli sullottua väsyneeseen marrashyhmään.  Elokuva oli koskettava, sydämellinen ja erityiset pisteet Kate Winsletille. Upea näyttelijä ja nainen. Ja elokuvan jälkeen on hyvä varata leffakaverin kanssa aikaa jutustelulle kahvin/teen/tuopin äärellä.


- Idols perjantaisin- oletteko katsoneet? Minä olen ja olenkin ihmetellyt kun esim ip lehtiin saakka ei ole päässsyt kuin muutama hassu artikkeli. Onko Idols hiipumassa? Musta on mahtavaaa nähdä nuoria, huikean taitavia kykyjä, ja esim se nuori räppäri on ihan ässä.

- Lumenen joulukalenteri, jonka ensimmäisen luukun sain avata. Lapsellisen kivaa!  

Ihan parasta joulukuuta!

Megan Markle tyyli & kuinka jokainen meistä ansaitsee rakkauden

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Oi, miten ihania uutisia. Olin niin iloinen, kun sain lukea iltapäivälehdistä, että prinssi Harry ja Meghan Markle  ovat menneet kihloihin. Vanhana romantikkona sitä aina iloitsee kun rakkaus tuo yhteen kaksi ihmistä.❤ Koska rakkaus kuuluu meille kaikille, niin prinsseille, filmitähdille kuin tavallisille duunari/bloggaajille. Me olemme ihmisiä kaikki ja jokainen meistä ansaitsee rakkauden.

Hyviä syitä miksi ihailen Megania:

1. Hän on koirafani ja omistaa kaksi koiraa, jotka muuttavat Lontooseen. Kyllä koirafani koirafanin tuntee.


Kuvat people.com
2. Megan on muodin ystävä ja ihailen kovasti hänen tyyliään. Verrattuna hyvinkin perinteisesti pukeutuvaan  Catherineen  hänen tyylissään on pientä (tervetullutta) "twistiä" ja uskon, että Meganin tyyli tulee olemaan astetta rohkeampaa kuin mitä  Catherinella on totuttu näkemään. Veikkaan myös, että Meghanin yllä tullaan näkemään trendikkäämpiä ja jenkkiläiseen tapaan rennompia asuja.

3. Megan itsenäinen, omanarvoinen nainen, jolla on ollut oma ura jo pitkään. Hän on 36 v (ei mikään eilisen teeren tyttö) ja on hyvinkin virkistävä piristysruiske kuninkaalliseen perheeseen.  Ilolla odotan miten hän varisuttaa perinteistä, ehkä jopa staattista kuningashuonetta omilla raikkailla otteillaan.

4. Megan on aidosti sympaattisen tuntuinen.  Hänellä on lempeä ja lämmin katse hymyillessä, jotain kovin inhimillistä Meganissa on. Rohkeasti veikkaan, että hän tuo hyviä, uudistuneita tuulia brittiläiselle kuningashuoneelle.







Kuvat







Sydämellisesti onnea kihlaparille!

Weekly Report

maanantai 27. marraskuuta 2017

Puuhakas viikko takana. Eipä töiden jälkeen tullut kovinkaan paljon tehtyä, jos jotain niin normihommia, eli ruuanlaittoa, pyykkiä ja koiran ulkoilutusta.

Aamuherätykset olivat  klo 6 tyyppisiä, eli ei välttämättä mitään herkkua. Oli aamuja jolloin aivot eivät tulkinneet kellon soittoa, ja oli aamuja jolloin herääminen tuntuu melkein kohtuulliselta. Mitään logiikkaa tässä ei valitettavasti ole. Auringonpimennys on kuulemma harvinainen ilmiö, mutta aika pimennossa oltiin. Kaiken lisäksi vedestäkään ei ollut pahemmin pulaa.Sitä virtasi veden ja rännän muodossa enemmän kuin laki sallii..

Launtaina käytiin esikoisen kanssa tsekkailemassa Black Weekend aleja. Jotain ehkä saattoi tarttua käteen....Olin ihan super törsäri ja ostin itselleni ekalla palkalla mm. Lumenen joulukalenterin kun sen 70 eur alehintaan sain. Aika ilokas olin..koska olen sen arvoinen!

Kongo oli kasvattajansa kanssa viikonloppuna Tampereella koiranäyttelyssä. Kongo eilen urosten 3. ja sai varasertin. Kyllä hiukan ihmettelen tuomareita, mitä lie tuomari/viilunkipeliä oli mukana :P

VIIKON ASU:  Zara tunika ja ensimmäinen palkkapäivä.
Huomaa kiva pallo taustalla

 


VIIKON KIRJA: Vihdoin sain kirjaston jonosta Maaret Kallion Inhimillisiä Kohtaamisia. Minähän tykkään kovasti Maaaretista ja hänen Hesarin kolumninsa ovat suosikkejani, hyvin hän osaa aina yhdistää kirjoituksissa itsestäänselvyydet ja klikkiotsikot. Parhaimmillaan kolumneista  saa pieniä oivalluksia, jotka tosin unohtuvat - inhimillisesti - hyvinkin äkkiä, mutta uskon/toivon, että pieniä murusia niistä jää tuonne aivonystyröihin "hautumaan".  Silti Maaretissa on jokin pieni juttu, joka minua hiukan "mietityttää", enkä osaa pukea sitä sanoiksi.... onko se hänen puhtoinen ja "enkelimäinen" imagonsa, mene ja tiedä? Mutta fiksu nainen Maaret on - sitä en käy kieltämään.

Inhimillisiä kohtaamisia taattua Maaretia. Maaretin ydinviestinhän on armo, vilpittömyys ja myötätunto itseä ja toisia kohtaan. Hän ei lupaa helppoja vinkkejä, joiden avulla elämä parantuisi tuosta vain, eikä hän ei tee sitä tässäkään kirjassakaan.

Maaretin Inhimillisiä kohtaamisia nostaa esiin faktan eli kuinka täytyy osata suhtautua itseensä inhimillisesti, ennen voi tehdä saman muille. Kirja myös muistuttaa siitä, että ihmisen yhteys toiseen ihmiseen ja nähdyksi tulemiseen ovat ihmisen perustarpeita. Ei ole ihmisyyttä ilman ihmissuhteita. Hyvässä elämässä inhimilliset kohtaamiset ovat osa arkea, eivätkä mitään pieniä juhlahetkiä. Ihminen tarvitsee toista ihmistä - näin sen kuuluu olla.

Allekirjoitan Maaretin ajatukset, varsinkin kun olen itse taas kokenut inhimillisiä kohtaamisia työpaikalla pitkän tauon jälkeen. Ihminen todellakin tarvitsee sosiaalisuutta, omaa ryhmää, johon kuulua.

Kirjassa keskitytään myös tutkittuun onnellisuuden ytimeen. Meillä ei ole kuin tämä hetki – se on niin kliseistä mutta silti niin totta.  Kallion mukaan hyvän elämän peruspilarit ovat tasapainoinen suhde itsensä kanssa, pari hyvää, syvää ja aitoa ihmissuhdetta sekä arvokas elämä. Arvokkaalla elämällä hän tarkoittaa sitä, että on sellaisten asioiden äärellä, jotka ovat itselle merkityksellisiä. Esimerkiksi itselle merkityksellisessä työssä jaksaa sinnitellä, vaikka tulisi tylsä kausi.

Tykkäsin kirjasta ja siitä, ettei annettu helppoja vastauksia. Ote oli lähinnä toteava ja pohdiskeleva. Loistava joululahjavinkki kaikille, jotka harjoittelevat itsensä rakastamista (eli myös minä).

VIIKON SARJA: Netflix Alias Grace. Kirjan luin jo 10 v sitten, mutta nyt on sarjan vuoro. Tällä kertaa sarja ei jää yhtään huonommaksi kuin kirja -ja se on harvinaista.   
Nimeltään Grace perustuu tositapahtumiin. Vuonna 1843 nuori, 15-vuotias palvelustyttö nimeltä Grace Marks tuomittiin elinkautiseen isäntänsä Thomas Kinnearin ja tämän taloudenhoitajan ja rakastajattaren Nancy Montgomeryn kaksoismurhasta. Rikoskumppani, saman talon palveluskuntaan kuuluva James McDermott hirtettiin.
Lopulta hyväkäytöksinen Grace pääsee ompelijaksi rikkaaseen perheeseen, missä hänestä kiinnostuu kunnianhimoinen englantilaispsykiatri Simon Jordan. Tohtori Jordan ottaa Gracen tutkimuskohteekseen, ja nainen alkaa kertoa miehelle elämäntarinaansa. Tästä seuraa kirjan/elokuvan herkullinen punainen lanka, avoimuus ja rehellisyys Gracen ja Simonin välillä. EPÄILLYS miten saattoi käydä.
 Siunattu olkoon tämä Atwoodin hedelmä ja (vähintäänkin) lämpimät kirja/sarjasuositukset.

VIIKON HIMOTUS: &Other Stories ruusumekko. Täyttä mekkorakkautta.
kuva


VIIKON OSTOS: Inhoan överi/yli/ohi joulukoristuksia, tyyliin kirkuvia ledivaloisia joulupukkeja ihmisten pihoilla, ja peräänkuulutan TYYLIKKYYTTÄ ja yksinkertaisuutta. Mutta. Tämä hauska pupu oli pakko ostaa, ihan vain koska se on symppis ja tuo hymyn huulille.

VIIKON AJATUS:

"People aren’t either wicked or noble. They’re like chef’s salads, with good things and bad things chopped and mixed together in a vinaigrette of confusion and conflict."

- Lemony Snicket, The Grim Grotto

(via themindmovement)

Muikkuja (:)) ja upeaa viikkoa!!

Tämä on sitä itsensä markkinointia: hääpuku myynnissä

lauantai 25. marraskuuta 2017

Moikkis ja viimeinen vinkkaus huomiselle

NÄHDÄÄN HUOMENNA Fashion Center Vantaalla 26.11.2017 klo 11-16. Valikoimasta löytyy vaatteita, kenkiä, laukkuja ja asusteita niin naisille kuin miehillekin. Lisäksi pieni valikoima lasten vaatteita ja kenkiä sekä kodin tekstiilejä. Lisäksi paikalla blogikirppaajia

Osoite: Härkähaankuja 14, 01730 Vantaa
(Navigaattoriin kannattaa laittaa osoitteeksi Härkähaantie)

Mikäli vain ennätän, ajattelin vielä tänään la laittaa teille Instastoriesin puolelle näkyville parhaita paloja tuotteista, joita on hu tulossa myyntiin. Rekeille päätyy kuitenkin ainakin ihania mekkoja ja hameita, Selectin pörröinen valkoinen villakangastakki 35 eur, Zaran uusi punainen takki 15 eur, Unisan muutaman kerran käytetyt korkokengät 20 eur, hääpuku kokoa 36 hp 80 eur (ihana, kerran käytetty uniikki, kaunis ja tyylikäs) ja paljon muuta.
Ihanin Hääpuku ever hp 80 eur koristeena ihanin Pinkki



Select takki uudenveroinen hp 35 eur
15 eur zaran takki uudenveroinen


Ganni takki uusi hp 35 eur ovh 280 eur


Zara mekko 8 eur


Hm hame hp 10 eur

Lauantai



ps huumoriterkkuja ystävälleni H:lle Tampereellle, joka antaa (valitettavan) herkästi palautetta [ja ruoskaa] soittolistoistani. Älä lyö ;)
Back to Top